Olen seurannut mielenkiinnolla Kainuun hyvinvointialueella toteutettua Mielihetki-toimintamallin pilottia. Muutama vuosi sitten heitin ilmoille idean, että opiskelijoiden terveystarkastuksen rinnalla tulisi olla mielenterveystarkastus. Kainuun hyvinvointialueella se on jo toteutettu rohkaisevin tuloksin yhdelle ikäluokalle. Mielenterveystarkastus eli mielihetki-tapaaminen on oppilaan ja ammattilaisen välinen yksilöllinen kohtaaminen, jossa keskustellaan nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja mielen hyvinvoinnista.

Toimintamallilla vastattiin nuorisovaltuuston toiveeseen saada mielenterveydestä enemmän tietoa, opiskeluhuollon ihmisiä tutummaksi sekä mielenterveystarkastuksia toteutumaan samoin kuin fyysisiä terveystarkastuksia. 

Mielihetki ujuttaa mielen hyvinvoinnin osaksi nuorten arkea koulussa ja tarjoaa mahdollisuuden saada tukea jo varhaisessa vaiheessa. Tämä estää vakavampien ongelmien syntymistä ja mahdollistaa aikaisen puuttumisen, mikä on keskeinen osa tulevaisuuden hyvinvointiratkaisuja.Toimintamallissa huomioidaan nuorten vahvuudet ja voimavarat, mikä tukee heidän itsetuntoaan ja itsemääräämisoikeuttaan mielen hyvinvoinnin hoidossa.

Pirhan nuorisovaltuusto lähetti 12.12.24 vastaavan sisältöisen aloitteen kommentoitavaksi. Milloin aloite etenee viralliselle polulle?

Nuorten oma ääni on saatava kuuluviin. Meidän aikuisten tulee omalla toiminnalla ja päätöksenteolla taklata ennalta nuorten kuormittuminen. Missä vaiheessa meillä Pirhassa tehdään päätösten vaikutusten arvio? Moni säästöltä vaikuttava kuluerä koituu kustannukseksi toisaalla – ja vielä omassa toiminnassa.

Uutiset mm. nuorten maksuttoman ehkäisyn rajaamisesta puoleen vuoteen, oikomishoidon ja puheterapian keskittämisestä ja psyykkaritoiminnan rapauttamisesta vetävät apeaksi. Samaan aikaan uudeksi matalan kynnyksen yhteydenottokanavaksi valmistellaan chatia. Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Toivon, että vaikuttamistoimielimet kirjaavat reippaasti kantansa meneillään oleviin uudistuksiin!

Ystäväni tuli valituksi pienen kunnan ainoan koulun rehtoriksi. Onnea uuteen työhön!
Lupasin lähettää hänelle muutaman elämänmakuisen neuvon pureskeltavaksi, jotta työ kantaisi
hedelmää:
Kuuntele koulun väkeä tarkalla korvalla ja havainnoi. Vaali niitä asioita, jotka luistavat
mallikkaasti. Anna myönteistä palautetta aina, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Jos vastaan tulee
jokin epäkohta, nuku yön yli ja ota se puheeksi. Yritä pureutua epäkohtien juurisyihin. Muista, että
meille on annettu kaksi silmää ja kaksi korvaa, mutta vain yksi suu. Huolehdi työnantajan veto-,
pito-, elin- ja ilovoimasta.
Jos yhtenäiskoulussa on vielä saanut olla kännykkä kädessä oppituntien aikana, vie mukanasi uusi
käytäntö, missä oppivelvolliset käyttävät omaa päätelaitettaan vain koulupäivän ulkopuolella.
Keksikää porukalla mukavaa puuhaa välitunneille – puhelimeen tuijottamisen sijaan.
Kun kunnassa ruvetaan leipomaan sivistysosaston talousarviota, pidä koulun puolta. Selvitä termit,
mitä käytät. Päättäjien voi olla vaikea pysyä mukana alan sanastossa. Esimerkiksi, mitä kaikkea
tuntikehys tarkoittaa käytännön koulutyössä. Oppiainetta kohti on määritelty valtakunnalliset
ohjeistukset tuntimääriin oppilaan kokemana. Vaihteluvälin minimistä tulee tuntikehyksessä
helposti maksimi, kun säästöpaine on valtava. Ehdota taito- ja taideaineisiin edellistä suurempia
tuntimääriä, sillä näissä kunnissa, joissa oppilaita kyyditään matkojen takaa, harrastuksiin
hakeutuminen koulupäivän jälkeen on usein todella hankalaa. Koulupäivään kuuluvat liikunta-,
käsityö-, kuvataide-, kotitalous- ja musiikkitunnit hyödyttävät kaikkia. Taito- ja taideaineisiin voi
yhdistää kaikkia muita oppiaineita.
Kiinnitä huomiota kouluruokailuun. Monelle lapselle ja nuorelle koululounas on päivän ainoa
lämmin ateria. Ehdota lounas opettajille luontoisetuna ja varmista, että ruokavälituntia ja ruokailuun
käytettävää aikaa on enemmän, kuin vartti. Ruokaile myös itse oppilaitoksen ruokalassa ja kannusta
siihen kaikkia koulun aikuisia. Vaikkapa juuri työsuhde-etuna. Kehittäkää ruokailuhetkeä saadun
palautteen perusteella ja torjukaa hävikkiä. Kompostiin kannettava ihmisille tarkoitettu ruoka on
kaikkein kalleinta.
Ole kiinnostunut oppilaiden ja opiskelijoiden, tavallisten perheiden arjen sujumisesta, Kannusta
vanhempia vanhemmuuteen ja pitämään puhevälit nuortensa kanssa.
Näe hyvä. Poimi kouluterveyskyselyn vastauksista suurimmat huolenaiheet ja heikot signaalit.
Seuraa nivelvaiheiden käytänteitä niin, että esikoulusta ensimmäiselle, kuudennelta seiskalle ja
ysiltä eteenpäin jatkettaessa kaikki oppilasta tukevat toimenpiteet olisivat työkalupakissa.
Ota saman pöydän ääreen kaikki koulun aikuiset talkkareita ja kokkeja myöten. Kannusta heitä
tulemaan mukaan kiusaamisen ehkäisyyn, oppilaitoksen kehitystyöhön ja tuomaan lisäarvoa
yhteiselle tekemiselle. Näyttäkää keskenänne aikuisten arvostavan keskustelun malli lapsille ja
nuorille. Lapsi oppii parhaiten mallista.
Istahda koulukyytiin ja kierrä kaikki kierrokset. Järjestä koulukyydit niin, että ensimmäisinä
aamulla lähteneet eivät säännönmukaisesti pullahda viimeisinä kyydistä. Jos koululla joudutaan
odottelemaan aamulla tai iltapäivällä, keksikää siihen mielekästä tekemistä. Koulukyyti lisää

koulupäivän kuormaa, laskee helposti motivaatiota koulunkäyntiin ja altistaa herkästi kiusaamiselle.
Selvitä, voisiko koulukyytiin nousta matkan varrelta myös muita matkustajia.
Koulun tilat ovat suuren osan ajasta jouten. Tarjoa koulun tiloja harrastuspiireille, yhdistysten
kokoontumisille ja kaiken sortin tapahtumille. Sopikaa ulkopuolisen käyttäjän säännöt
yhdenmukaisiksi. Vaalikaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä koulun ja ympäröivän yhteiskunnan
välillä.
Laita peliin koko ihastuttava persoonasi ja kehittele jokin hauska tapa. Vaikka että ’Tällä viikolla
opin uuden suomen kielen sanan’ -laatikko. Kerran kuussa voisi sitten laittaa listan ihasteltavaksi.
Tai viikon kehut: Mikä asia juuri tällä viikolla oli erityisen onnistunut.
Jos tulee mieleen kysyä lisää tai tarkentaa näitä kaverin vinkkejä, autan mielelläni kaikessa, missä
osaan ja voin!