Alueuudistuksen onnistumista ennakoidaan monelta kantilta. Mitä tarkemmin pohtii onnistumisen mahdollistavia asioita, sitä selkeämmin huomio kiintyy lasten ja nuorten perusopetukseen.
Sivistystyönantajien johtaja Laura Rissanen (AL19.12.21) toi hyvin esille perustaitojen opettamisen tarpeen: Perusopetuksessa tarvitaan panostuksia perustaitojen vahvistamiseen yksilöllisen tuen avulla. Rissanen tiivisti, ettäKansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin, mukaan erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla. Oppilaitosten välinen yhteistyö nähtiin tärkeäksi koulusta tai koulutusasteelta toiselle siirryttäessä.
Moni oppiaine on spiraali, jolloin uusi opetettava aines laajentaa aikaisemmin opittua. Jos aivan ensimmäiset perusasiat ovat jääneet oppimatta tai unohtuneet, uuden opetteleminen on työlästä. Ja jos kotiväkikään ei läksyjä tehdessä ole neuvomassa, saattaa oppilas tipahtaa kelkasta.
Ensimmäisellä luokalla tavoitteena on lukemaan oppiminen ja toisella lukutaidon soveltaminen. Kolmannella luokalla lukutaidosta tuleekin jo väline. Jos niinkin yksinkertainen asia, kuin suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito jää hataralle pohjalle, moni asia tulee vastaan kuiluna. Jotkut puhuvat seinästä. Likimain sama asia, mutta yksilön kannalta todella kohtalokas. Heikot taidot ja jatkuva epäonnistuminen madaltavat itsetuntoa ja kouluviihtyvyyttä.
Luku- ja kirjoitustaidon oppimista auttaa sanavarasto. Sen kartuttamiseksi tulee lasten vanhempien ja isovanhempien olla valppaana. Jos sanavarasto jää kapeaksi, moni luettu tai kuultu asia saattaa jäädä arvoitukseksi ja sen sisältö ymmärtämättä. Jos toisella asteella todennäköisyyslaskennassa haetaan vastausta sille, kuinka suurella todennäköisyydellä korttipakasta nouseva kortti on ässä, opiskelijan oletetaan tietävän ennestään miten monta korttia koko pakassa on ja montako niistä on ässiä. -Voiko sitä pitää yleistietona vai pitääkö se ensin opettaa?
Hyvä lukutaito auttaa myös oman hyvinvoinnin ja terveyden tukemista. Mitä helpompi on ymmärtää lukemaansa ja kuulemaansa, mitä nopeammin saa selvää ohjeista, sitä todennäköisemmin toimii oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi.
Peruskoulun oppi ihmisen biologiasta ja terveystiedosta on nostettava yhdeksi tärkeimmistä opeista. Liikunnassa tulee huolehtia, että tunnit sisältävät liikunnan riemua, jotta jokainen löytäisi oman tapansa huolehtia kunnostaan.
Omasta hyvinvoinnista huolehtimista on myös kädentaitojen,kotitaloustaitojen ja ylipäätään arjen taitojenharjaannuttaminen. Kotona ja koulussa.Peruskoulu on alueuudistuksen onnistumisen tae
Sivistystyönantajien johtaja Laura Rissanen (AL19.12.21) toi hyvin esille perustaitojen opettamisen tarpeen: Perusopetuksessa tarvitaan panostuksia perustaitojen vahvistamiseen yksilöllisen tuen avulla. Rissanen tiivisti, ettäKansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin, mukaan erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla. Oppilaitosten välinen yhteistyö nähtiin tärkeäksi koulusta tai koulutusasteelta toiselle siirryttäessä.
Moni oppiaine on spiraali, jolloin uusi opetettava aines laajentaa aikaisemmin opittua. Jos aivan ensimmäiset perusasiat ovat jääneet oppimatta tai unohtuneet, uuden opetteleminen on työlästä. Ja jos kotiväkikään ei läksyjä tehdessä ole neuvomassa, saattaa oppilas tipahtaa kelkasta.
Ensimmäisellä luokalla tavoitteena on lukemaan oppiminen ja toisella lukutaidon soveltaminen. Kolmannella luokalla lukutaidosta tuleekin jo väline. Jos niinkin yksinkertainen asia, kuin suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito jää hataralle pohjalle, moni asia tulee vastaan kuiluna. Jotkut puhuvat seinästä. Likimain sama asia, mutta yksilön kannalta todella kohtalokas. Heikot taidot ja jatkuva epäonnistuminen madaltavat itsetuntoa ja kouluviihtyvyyttä.
Luku- ja kirjoitustaidon oppimista auttaa sanavarasto. Sen kartuttamiseksi tulee lasten vanhempien ja isovanhempien olla valppaana. Jos sanavarasto jää kapeaksi, moni luettu tai kuultu asia saattaa jäädä arvoitukseksi ja sen sisältö ymmärtämättä. Jos toisella asteella todennäköisyyslaskennassa haetaan vastausta sille, kuinka suurella todennäköisyydellä korttipakasta nouseva kortti on ässä, opiskelijan oletetaan tietävän ennestään miten monta korttia koko pakassa on ja montako niistä on ässiä. -Voiko sitä pitää yleistietona vai pitääkö se ensin opettaa?
Hyvä lukutaito auttaa myös oman hyvinvoinnin ja terveyden tukemista. Mitä helpompi on ymmärtää lukemaansa ja kuulemaansa, mitä nopeammin saa selvää ohjeista, sitä todennäköisemmin toimii oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi.
Peruskoulun oppi ihmisen biologiasta ja terveystiedosta on nostettava yhdeksi tärkeimmistä opeista. Liikunnassa tulee huolehtia, että tunnit sisältävät liikunnan riemua, jotta jokainen löytäisi oman tapansa huolehtia kunnostaan.
Omasta hyvinvoinnista huolehtimista on myös kädentaitojen,kotitaloustaitojen ja ylipäätään arjen taitojenharjaannuttaminen. Kotona ja koulussa.Peruskoulu on alueuudistuksen onnistumisen tae
Pyhäinpäivä saatiin vietettyä rauhallisissa merkeissä, seuraavaksi juhlitaan isiä ja tähdätään juhlallisin menoin itsenäisyyspäivään. Suuret juhlapyhät vahvistavat me-henkeä ja yhteisöllisyyttä. On turvallista, kun samat perinteet toistuvat vuodesta toiseen, tuli, mitä tuli.
Isänmaallisuus on valtava voimavara. Sukupolvien ketju osuu ytimeen. Tavoite siitä, että paikat jätetään parempaan kuntoon, kuin ne olivat, kuvastaa tahtoa ja toimeliaisuutta.
Televisiosta voi nykyään seurata urheilua ympäri maailman. Tulevana talvikautena oikein runsain mitoin, jos olen ymmärtänyt oikein. Urheilijat kiittävät joukkuettaan, valmentaja myhäilee tyytyväisenä. Minän tilalla on me. Vähän niin kuin parisuhteessa.
On hienoa, kun löytyy samanmielisten porukka, missä voi olla sitä mieltä, mitä on. Tutussa porukassa särmät hioutuvat ja persoonallisuus mahdollistaa oman erityisen osaamisen esiin nostamisen. Niitä erityisyyksiä sanotaan vahvuuksiksi. Vahvuuksien varassa kelpaa vaeltaa.
Helsingissä joku ja ne muut olivat päättäneet jättää lihatuotteet sivuun ruokalistalta. Olivat varmaan olleet asiasta ja tarkoitusperistä yhtä mieltä. Samaan aikaan Kiinassa on tultu siihen loppupäätelmään, että tarvitaan parisataa hiilivoimalaa entisten lisäksi, jotta saadaan pyörät pyörimään. Todennäköisesti hekin olivat asiasta ja tarkoitusperistään yhtä mieltä.
Mikä meidän ajatuksiamme ohjaa ja mihin me perustamme käsityksen oikeasta ja asian tarkoituksesta? Nykyään pohditaan sosiaalisen median vaikutusta mielipiteisiin. Onko niin, että jos jotain asiaa toistaa riittävän monta kertaa, siihen alkaa uskoa, vaikka olisi alun perin aivan eri mieltä? Pohjalaisena jääränä voisin kuvitella, että toistoja täytyy olla vallan mahdottomasti, jotta näin kävisi. Jotta olisin valmis luopumaan omasta ajattelusta ja loogisesta päätöksenteosta.
Tosin, onhan vielä nykyäänkin ryhmäpäätöksiä. Päätöksiä, joissa joku tai jotkut ovat päättäneet jotain ja tarjoavat sen ryhmän muille jäsenille ainoana oikeana ajattelun mallina. Oikeana mallina silloinkin, kun ryhmän jäsenen oma ajattelu menee toista rataa ja vaikka on ryhmän johtajien ajattelun kanssa eri raiteilla.
Virtuaalivaluuttojen maailma tuntuu käteisen rahan käyttäjästä niin suurelta huijaukselta, että on parempi olla ajattelematta liikaa koko asiaa. Tulee vain paha mieli.
Mutta ovatko muotivirtaukset yhtään sen hyväksyttävämpiä? Leveät lahkeet vai kapeat lahkeet? Vaalea sisustus vai luonnon värejä? Tasakatto vai harjakatto? Polttomoottoriauto vai hybridi? Kaikelle on jokin perustelu.
Ruoka ja juoma ovat niin arkisia asioita, että niihin löytyy monta oppia noudatettavaksi. Voisin kuvitella, että suositus on lopulta pysytellä kohtuudessa. Mitä ikinä se onkin.
Maaseudun Tulevaisuuden Metsä -liitteessä 9/21 kerrottiin metsän hyötyjen mahtuvan purkkiin. Suomalaistutkijat ovat huomanneet, että metsän mikrobit ehkäisevät allergioita ja immuunivälitteisiä sairauksia. Huikea juttu. Nyt tätä ’metsäpölyä’ myydään suurkaupunkien asukkaille suihkeina, voiteina ja vaatteina. Taustalla on patentoitu metsäuute, mikä on kaupallistettu pari vuotta sitten. Tarkoittaako tämä kurulaisittain sitä, että metsätöissä tai marjareissulla käytettyjä vaatteita kannattaa käyttää vuoden ympäri ja pidentää pyykkikiertoa hyvillä mielin?
Tämäkin uutinen on kuin syöttö lapaan meille luonnon helmassa asustaville. Muotoillaan siitä mainoslauseita ja hyödynnetään markkinoinnissa!
Isänmaallisuus on valtava voimavara. Sukupolvien ketju osuu ytimeen. Tavoite siitä, että paikat jätetään parempaan kuntoon, kuin ne olivat, kuvastaa tahtoa ja toimeliaisuutta.
Televisiosta voi nykyään seurata urheilua ympäri maailman. Tulevana talvikautena oikein runsain mitoin, jos olen ymmärtänyt oikein. Urheilijat kiittävät joukkuettaan, valmentaja myhäilee tyytyväisenä. Minän tilalla on me. Vähän niin kuin parisuhteessa.
On hienoa, kun löytyy samanmielisten porukka, missä voi olla sitä mieltä, mitä on. Tutussa porukassa särmät hioutuvat ja persoonallisuus mahdollistaa oman erityisen osaamisen esiin nostamisen. Niitä erityisyyksiä sanotaan vahvuuksiksi. Vahvuuksien varassa kelpaa vaeltaa.
Helsingissä joku ja ne muut olivat päättäneet jättää lihatuotteet sivuun ruokalistalta. Olivat varmaan olleet asiasta ja tarkoitusperistä yhtä mieltä. Samaan aikaan Kiinassa on tultu siihen loppupäätelmään, että tarvitaan parisataa hiilivoimalaa entisten lisäksi, jotta saadaan pyörät pyörimään. Todennäköisesti hekin olivat asiasta ja tarkoitusperistään yhtä mieltä.
Mikä meidän ajatuksiamme ohjaa ja mihin me perustamme käsityksen oikeasta ja asian tarkoituksesta? Nykyään pohditaan sosiaalisen median vaikutusta mielipiteisiin. Onko niin, että jos jotain asiaa toistaa riittävän monta kertaa, siihen alkaa uskoa, vaikka olisi alun perin aivan eri mieltä? Pohjalaisena jääränä voisin kuvitella, että toistoja täytyy olla vallan mahdottomasti, jotta näin kävisi. Jotta olisin valmis luopumaan omasta ajattelusta ja loogisesta päätöksenteosta.
Tosin, onhan vielä nykyäänkin ryhmäpäätöksiä. Päätöksiä, joissa joku tai jotkut ovat päättäneet jotain ja tarjoavat sen ryhmän muille jäsenille ainoana oikeana ajattelun mallina. Oikeana mallina silloinkin, kun ryhmän jäsenen oma ajattelu menee toista rataa ja vaikka on ryhmän johtajien ajattelun kanssa eri raiteilla.
Virtuaalivaluuttojen maailma tuntuu käteisen rahan käyttäjästä niin suurelta huijaukselta, että on parempi olla ajattelematta liikaa koko asiaa. Tulee vain paha mieli.
Mutta ovatko muotivirtaukset yhtään sen hyväksyttävämpiä? Leveät lahkeet vai kapeat lahkeet? Vaalea sisustus vai luonnon värejä? Tasakatto vai harjakatto? Polttomoottoriauto vai hybridi? Kaikelle on jokin perustelu.
Ruoka ja juoma ovat niin arkisia asioita, että niihin löytyy monta oppia noudatettavaksi. Voisin kuvitella, että suositus on lopulta pysytellä kohtuudessa. Mitä ikinä se onkin.
Maaseudun Tulevaisuuden Metsä -liitteessä 9/21 kerrottiin metsän hyötyjen mahtuvan purkkiin. Suomalaistutkijat ovat huomanneet, että metsän mikrobit ehkäisevät allergioita ja immuunivälitteisiä sairauksia. Huikea juttu. Nyt tätä ’metsäpölyä’ myydään suurkaupunkien asukkaille suihkeina, voiteina ja vaatteina. Taustalla on patentoitu metsäuute, mikä on kaupallistettu pari vuotta sitten. Tarkoittaako tämä kurulaisittain sitä, että metsätöissä tai marjareissulla käytettyjä vaatteita kannattaa käyttää vuoden ympäri ja pidentää pyykkikiertoa hyvillä mielin?
Tämäkin uutinen on kuin syöttö lapaan meille luonnon helmassa asustaville. Muotoillaan siitä mainoslauseita ja hyödynnetään markkinoinnissa!
Julkaisut
- Testamenttivarojen käyttö läpinäkyväksi
- Ruovesi-lehden haastattelut kunta- ja aluevaaliehdokkaille
- Mielihetkestä suunnanmuutos
- Onnea uuteen työhön!
- Kallista vai arvokasta?
- Johan oli markkinat!
- Vaikutusten arvioinnista kestävään päätöksentekoon
- Kiinnostuksesta kotiseutuun
- Kirjaimellisesti
- Ajokunnossa kaiken ikää!
- Veto-, pito- ja elinvoimaa
- Vuorovaikutus on vuoroin vaikuttamista
- Peruskoulu on onnistumisen tae alueuudistuksessakin
- Minä ja muut miehet
- Aineeton joululahja alueuudistusta odotellessa
- Ympäristöoppia
- Reipasta retkeilykesää 2021!
- Siltarumpuja ja kusitolppia
- Uusintaan!
- Pyykkiä ja porkkanaa
- Oikealla tolalla
- Uusi suunta vanhoilla jäljillä
- Eurovaali-intoa aistittavissa?
- Vaalikoneesta valintaan
- Ystävyys on arjen pieniä tekoja
- Hillintää
- Arviointeja
- Onko ope oikeassa?
- Valtuuston kyselytunnin kysymys 6.3.2017
- Sata sinne, sata tänne!
- Kyselytunnin kysymyksiä 6.2.2017
- Ei istuta pirtissä!
- Muutakin kuin teknistä osaamista
- Mistä työ tulee?
- Mistäs sitä ollahan kotoosi?
- Perhe on paras
- Valtuuston kyselytunnin kysymys kuntalaisaloitteista 080615
- Kyselytunnin kysymys Kurun laboratoriopalveluista
- Harva meistä nuortuu
- Velka on veljenpoika
- Kannanotto omaishoidosta
- Turvallista?
- Kakun takana on nainen
- Langat kerälle ja joulusiivoukseen
- Voi hyvä tavaton
- Valtuuston kyselytunnille 14.11.2013
- Sekä että eikä joko tai
- Reflektiivisiä reaktioita erityispedan opinnoista 2010
- Oppia ikä kaikki – muistelmia lapsuuden elämänmenosta
- Onneksi olkoon keskusta ja naiset!
Puheet
- Puheenvuoro päivätoiminnasta aluevaltuuston seminaarissa 10.3.2025
- Maakuntavaltuustossa 25.11.2024
- Talousarvio- ja toimintasuunnitelmapuheenvuoro aluevaltuustossa
- Ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa 5.12.22
- Kaksiminuuttinen Vaasan puoluevaltuustossa 9.4.22
- Kaksiminuuttinen puoluevaltuustossa keväällä 2021
- Vanhustenviikon avajaisjuhlapuhe
- Pirkanmaan keskustanaisten terveiset puoluekokoukselle Seinäjoella
- Pirkanmaan piirin tervehdys Keskustanaisten edustajakokouksessa Seinäjoella la 6.6.15
- Metsästä saa tuohta
- Video Jonkun Muun muistolle
- Jonkun Muun muistolle
- Tervetuloa tuottajien kirkkopyhään 2011
- Juhlapuhe Maataloustuottajain kirkkopyhässä 2014
Aloitteet
- Kevyenliikenteenväyliä ja kiertoliittymä Kurun kirkonkylään
- Aloite maakuntavaltuustossa
- Aloite maakuntavaltuustossa
- Yhdystiestä kehätieajatteluun
- SUUNNTELMALLISUUTTA LAHJOITUSVAROJEN KÄYTTÖÖN
- Maakuntavaltuustoaloite maatalousyrittäjien palvelutorista
- Chat -palvelu työterveyshuollon palveluvalikoimaan
- Maakuntavaltuustoaloite
- Kuntalaisaloitteiden vastaukset julkisiksi
- VESIHUOLLON KUSTANNUSTENJAON LÄPINÄKYVYYS JA KUSTANNUSTENAJON UUDELLEENTARKASTELU
- Koulunkäynninohjaajien määrä tarvetta vastaavalle tasolle
- Valtuustoaloite äänestyskäyttäytymisen kirjaamiseen
- Valtuustoaloite omaishoidosta
- Valtuustoaloite Kevytväylät koulujen läheisyyteen
- Tasokurssit takaisin
- Sähköisten potilaskertomustietojen näkyminen mahdollistettava hoitoon osallistuville ammattilaisille
Ota yhteyttä
- Minna Sarvijärvi
- Parkkuu
- 040 5890 355
- Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.,">Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
- Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.