Julkaisut

Uusintaan!

Saimme soviteltua kalenteriin kummitytön kanssa yhteisen teatteriretken. Olikin varsinaista laatuaikaa. Vieläkin suupielet nousevat hymyyn. Toivottavasti repsikallaon samat fiilikset. 

Lähdimme päivänäytökseen innostuneella mielellä. Matkalla ehdimme jutella monituiset asiat ja pohtia elämän menoa.

Läheisen ihmisen menetys on kummallakin tuoreessa muistissa. Otimme osan toistemme surusta, näin taakka tuntuu kevyemmältä kantaa. Jaettu ilo on kaksinkertainen ja jaettu suru vain puolikas.

Muistot ovat tallella ja niihin palaamme vielä monta kertaa. Aikuisen suru ja suremisen malli jättää parhaimmillaan lapseen lähtemättömän, voimaannuttavan muiston. Toisaalta menetys vahvistaa suhdetta heihin, joiden kanssa surraan. Ja jokaisesta päivästä tulee iloita, olla kiitollinen siitä, mitä on.

Kouluikäinen viettää koulussa suuren osan ajastaan. Siksi ei ole yhdentekevää, millaista tarinaa koululainen kertoo opintaipaleestaan. Millaisista asioista lapsi kertoo nauttivansa, millaisista onnistumisista tulee hyvä mieli ja mitkä ovat viikon kohokohtia. Toivottavasti jokainen koululainen tulee kuulluksi ja nähdyksi.Kotona ja koulussa. Millaista tarinaa oma koululaisesi kertoo koulupäivistään, millaisia muistoja sinulla itselläsi on jaettavana koulumuistoina?

Ruoka on meidän molempien lempiaihe. Olin mielissäni, kun kummityttöni kertoi syövänsä joka aamu aamupalan. Koululaisen energiankulutus on jo pelkkään kasvuun niin valtava, että jos rakennusaineita ei tankkaa, jaksaminen herpaantuu helposti. Kannustin puuttumaan epäkohtiin koulun mäellä, jos niitä ilmenee. Kukaan ei ole ajatustenlukija, joten palautetta tulee antaa. Varsinkin myönteistä.

Teatterilla nautimme tunnelmasta ja moninaisista yksityiskohdista. Pikkuneidin valitsemat paikat osuivat nappiin. Erityisesti puvustaja ansaitsi meidän molempien kiitoksen. Väliaikakahvit oli katettu nätisti ja meille oli varattu oma, erillinen pöytä. Aika luksusta arjen keskellä. Kaiken kaikkiaan sataprosenttinen aikuisen aika on se, mitä toivoisin jokaiselle lapselle ikään katsomatta. Olisiko siinä hyvä joululahjavinkki: pukin pussiin yhteinen metsäretki tai kauppareissu, tai jotain ihan mitä tahansa.

Näytöksen jälkeen poikkesimme vielä syömässä ja hoitelemassa kauppa-asioita. Torjuimme ruokahävikkiä syömällä ja juomalla kaiken, mitä tuotiin pöytään. Naisellinen silmä servettihyllylläauttoi tekemään viisaita valintoja muistotilaisuuden ruokapöytään.

Kotimatkalla aika lensi siivillä. Hirvivaarasta varoiteltiin tämän tästä ja vilkkuvalo viestitti vielä erikseen käynnissä olevasta jahdista, mutta emme kumpikaan huomanneet liikehdintää. Kotipihassa olimme molemmat vakaasti sitä mieltä, että retki saa jatkoa – tämä tempaus menee uusintaan!

Ajankohtaista

Julkaisut

Puheet

Aloitteet

Ota yhteyttä

-- -->