Kiinnostuksesta kotiseutuun
Yle uutisoi (7.3.23), että ’Kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia nuorista aikoo äänestää eduskuntavaaleissa. Kaikkien aikeet tuskin realisoituvat. Äänestysaikeet voivat kuitenkin kertoa siitä, että nuorten äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku on ohi.'
Lähdin naistenpäivälle osuneeseen Nuorisovaltuuston koolle kutsumaan paneeliin tämän tiedon varassa. Ja ennakko-odotukset vahvistuivat. Nuoret kyselivät jo aulassa ehdokkaan näkemyksiä päivänpolttaviin asioihin. Kotiseudun asiat kiinnostivat, samaan hengenvetoon valtakunnalliset ja laajemmat teemat.
Viime eduskuntavaaleissa ennakkoäänestys kasvatti suosiotaan nuorten keskuudessa, vaikka valtaosa äänesti vasta vaalipäivänä.
Yritin selvittää, mistä matala kiinnostus politiikkaa ja äänestämistä kohtaan juontaa. Onko niin, ettei yhteisten asioiden hoitaminen kiinnosta? Tuntuuko päätöksenteko etääntyvän? Vai eikö edustuksellisesta demokratiasta ole saatu perehdytystä koulupolun aikana?
Useampi nuori kertoi äänestämisen mallin tulleen kotoa. Mallioppimisen ja kodin vaikutus on merkittävä. Jos nuorille saadaan kosketuspintaa yhteiseen päätöksentekoon vaikkapa juuri nuorisovaltuuston tai opiskelijakuntien kautta, saadaan kynnystä madallettua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Opettajilla on keskeinen asema kiinnostuksen herättelijöinä.
Meillä kokeneimmilla luottamushenkilöillä on myös keskeinen tehtävä osallistaa nuoria päätöksentekoon. Pirkanmaan hyvinvointialueellakin tulee ottaa nuorten edustajat mukaan toimielimiin, iltakouluihin ja seminaareihin. Nuorisovaltuuston yhteystiedot on oltava helposti löydettävissä ja verkostoitumiselle on tarjottava kaikki olemassa olevat työkalut.
Lähdetään liikkeelle kiinnostuksesta kotiseutuun, otetaan asioista selvää ja käytetään yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta!