Esitelty suunnitelma etäpäivätoiminnasta on havainnollinen esimerkki siitä, että näennäinen kustannusten säästö koituu kasvavaksi kuluksi toisaalla.

Keskustelun kuluessa on käynyt selväksi, että nämä ikäihmiset, jotka asuvat kotonaan sukulaisten ja naapureiden avun turvin, ovat kokeneet jääneensä oman onnensa nojaan ja ypöyksin.

Toivon, että tämän omatoimisen ryhmän päivätoimintakysyntään löydetään myös kohtuullinen toimintamalli.

Aikaisemmat puheenvuorot ovat ansiokkaasti nostaneet esiin epäkohtia, mm. liian tiukkoja kriteerejä. Miten nämä on linjattu muilla hyvinvointialueilla?

Samoin kun mm. Siren ja Pylsy, olen samaan mieltä, että kyläyhdistysten toteuttama toiminta saadaan kuulostamaan yllättävän helpolta. Miten kyläyhdistys korvaa sitoutumisen näille kyläläisille – ruvetaanko kyläyhdistyksissä työnantajiksi? Millaiset vakuutukset tarvitaan, miten kuljetuksia junaillaan?

Esiin nostetusta kustannusten sisällöstä olen minäkin kiinnostunut.

Olen ehdottomasti kasvokkaisten päivätoimintamuotojen kehittämisen linjalla.

Ja mitä tulee näiden kuntosalien hyödyntämisestä: voidaanko kuntosalia vuokrata muille ryhmille silloin, kun Pirha ei sitä itse tarvitse? Lähitoriverkostoa ei ole vara harventaa nykyisestä, huoli on siitäkin, niin kuin aikaisemmillakin puhujilla.

Pyytäisin näyttämään uudestaan vielä sen kartan, missä näkyy päivätoiminnan palveluverkko. Pyydän siksi, että meillä tulisi olla peruspalveluita saatavilla lähipalveluna koko Pirkanmaan alueella. Päivätoiminnan toimintapisteitä on löydyttävä kattavammin.

Ja Tuukka Salkoahon kommentti Aamulehdessä on rohkaiseva: päätös etäpäivätoiminnasta on vielä mahdollista perua, jos valtuutetut sitä vaativat. Esitän jo tässä vaiheessa, että vaadimme perumista.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Kaisan nimipäivänä

Pirkanmaan liiton strategian laadinta, ohjelma- ja tulevaisuustyö pyörähtää uudelle kierrokselle juuri, kun moni asia muuttuu toimintaympäristössä. Jotkut asiat pysyvät, kuten Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat. 

Keskustan maakuntavaltuustoryhmä pitää huoltovarmuuden ja varautumisen esillä pitämistä koko Pirkanmaan kehityksen kannalta keskeisenä ja vaalimisen arvoisena. 

Viime viikon myrsky oli tästä hyvä huono esimerkki. Elämisen tulee olla turvallista ja mahdollista koko maakunnan alueella eri kriiseissä. Varautumista ja joustavuutta muutostilanteissa tulee vahvistaa kylätasoa myöten. Maakunnan liikenneinfran ylläpidossa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon tie-, raide- ja ilmailuliikenteen lisäksi myös toimivat, kattavat tietoliikenneyhteydet.

Toimintasuunnitelman johdannossa maakuntajohtaja kuvaili, miten talouden tasapainottamisen ja toiminnan linjaamisessa on karsittu rönsyjä. Hyvä niin. Mansikanviljelijä karsii rönsyjä, jotta jäljelle jäävä emotaimi saa kasvatettua vahvat juuret, kukoistaa elinvoimaisena ja jaksaa kypsyttää runsaan sadon. Toivottavasti Pirkanmaan liitossa päästään toimintojen rönsyjen karsimisella toivottuun lopputulokseen. 

-Rönsyistä saa tehtyä myös uuden taimen! Mutta se vaatii tekijän, otollisen maaperän ja periksiantamattomuutta. Kannustamme tekemään uusia avauksia ja luottamaan tilannetajuun. Toivomme, että tarvittaessa rekrytoidaan uusia osaajia, jos se nähdään tarpeelliseksi. On hyvä, että henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota.

Pirkanmaan EU-toimiston hallintomallin muutos, esimerkiksi, oli tälläinen uusi avaus. Toivottavasti muutosta suunniteltaessa oli mukana myös pienten kuntien edustajia, jotta nekin voivat luottaa siihen, että heidän tarpeensa ja elinpiirinsä tulevat huomioiduiksi. Kuinka edunvalvonta käytännössä toimii uudessa toimintamallissa? 

Vaikka itse ei olisi päätöksenteossa mukana, niin tavallinen Aamulehden lukijakin huomaa, kuinka monta eri päätöksenteon tasoa meillä on. Onko meillä riittävästi yhdyspintoja ja yhteistyötä koko laajan Pirkanmaan kehittämiseksi? Riittävätkö meidän resurssit tähän yhteistyöhön?

Eilinen maakuntalehti, esimerkiksi, viestii vahvasti Pirkanmaan vahvuuksista ja osaamisesta. Lehden juttujen mukaan ihmiset haluavat asua veden äärellä, yhteyksien pitää toimia, palveluiden tulee olla saavutettavissa, turvallisuudesta ei tule tinkiä, työn ja tekijän tulee kohdata, listaa voisi jatkaa toisen mokoman. Aiheiden kirjo on valtava ja yhtä valtava on niiden asioiden lista, joihin Pirkanmaan liiton rönsyt parhaimmillaan ulottuvat elinvoiman, veto- ja pitovoiman ylläpitämiseksi.

Ajankohtaisena asiana on tarve kuntien tuulivoimastrategiasta. Tulisiko Pirkanmaan liiton olla auttamassa Pirkanmaan kuntia laatimaan oma kuntakohtainen tuulivoimastrategia, varsinkin, kun myllyjen korkeus kasvaa suuremmaksi, kuin liiton suunnitelmissa on ennakoitu? Mallinnuksia ja kokemuksia näistä entistä korkeammista myllyistä ei taida olla niin paljoa, että niistä olisi käytännön apua paikalliseen päätöksentekoon.

Liiton antamissa lausunnoissa otetaan kantaa lintujen ja nisäkkäiden näkökulmasta - voisimmeko ottaa kantaa myös vakituisten ja vapaa-ajanasukkaiden näkökulmasta? Kuinka monen matkailuyrittäjän suunnitelmat elinkeinon kehittämisestä vesittyy, kuinka monen kiinteistön arvo laskee entisestään voimalan naapurissa?

Tätä kaikkea vasten kuntien maksuosuuden nosto on ymmärrettävä siirto. Kuntien kannalta oleellista on se, mitä rahalla saa. Saako rahoille vastinetta, nähdäänkö kunnissa Pirkanmaan liitto rinnallakulkijana. Miten saamme tuplattua talouskasvun, kasvatettua  bruttokansantuotteen?

Loppujen lopuksi: täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi.

Keskustan ryhmä kannustaa Pirkanmaan liittoa ja meitä jokaista huomioimaan hankinnoissaan kotimaisen tai jopa paikallisen vaihtoehdon, myös joulupöytään. 

Kiitos liiton henkilökunnalle ja luottamushenkilöille kuluneesta vuodesta. 

Rauhallista joulua ja toimeliasta uutta vuotta!