Kulttuuri on alun alkaen tarkoittanut viljelyä. Vähitellen kulttuuri on saanut laajempaa sisältöä ja nykyään kulttuuri mielletään kaikeksi ihmisen tekemäksi.
Syyskuun toinen viikko sopii mainiosti kulttuuriympäristöviikon ajankohdaksi: sadonkorjuu on tältä suvelta loppusuoralla ja keräilykulttuuri voimissaan. Puolukoiden kypsymistä odotellessa on kierrettävä sienimetsällä, joten lähipiiri voi varautua madonlakkeihin herkkupöydässä. -Jaa että miksikö on kierrettävä? No siksi, ettei ensiluokkaisia luonnontuotteita voi millään jättää keräämättä, kun on sellaiseen kulttuuriin kasvanut. Ja metsässä samoileminen on suositeltavaa hyötyliikuntaa.
Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on juhlia ainutlaatuista kulttuuriperintöämme, nähdä kulttuuriperintö voimavarana ja hyvinvoinnin lähteenä sekä huomata lähiympäristön arvot. Oma arkiympäristö nähdään arvokkaana kulttuuriympäristönä, jota kannattaa juhlia ja vaalia.
Kulttuuriympäristö muuttuu niin vinhaa vauhtia, että on täysi työ vaalia perinteitä ja kannustaa niiden viljelemiseen. Sukupolvelta toiselle siirtyvät tarinat ja perinteet auttavat vaalimaan paikallista kulttuuriperintöä.
Kulltturiperintö on parhaimmillaan todellinen hyvinvoinnin lähde. Suomalaisen ruoan teemapäivänä on pysähtyä miettimään maailmanmenoa ruokaturvallisuuden näkökulmasta ja yrittäjän päivänä vahvistui käsitys oman työn ja asenneilmapiirin merkityksestä elämänmenoon.
Vanha tarina tietää, että meissä jokaisessa on onnistuja ja innostuja, epäonnistuja ja vastarannankiiski. Se, mitä ruokit, vahvistuu.
Ei ole sattumaa, että meille on annettu kaksi korvaa, mutta vain yksi suu. Miten usein pysähdyt miettimään, millaista puheenpartta viljelet? Millainen puhumisen kulttuuri on saanut sijaa? Kyllä ei ole helppo pysyä kannustavana ja innostavana. Oletko joskus pysähtynyt kartoittamaan lähiympäristön arvoja?