Näin minulta kysellään vieläkin lähestulkoon joka päivä. Lähes yhtä monta kertaa pitää pilke silmäkulmassa vastata, ettemmä oikeen oo mistää kotoosi. On monimutkaista, kun on tullut syntyneeksi toisaalla ja asunut suurimman osan elämästään muualla. Ja jos vielä samalla ylittää kieli- ja kulttuurirajan.
Samaa mietin tässä uutisvirrassa, missä havahdutaan syömässä thaimaalaista kanaa. Tiedätkö Sinä, mistä oma ruokasi on kotoisin?
Onko sekin ehkä syntynyt eri paikassa, missä on tällätty lopulliseen kuosiinsa? Onko ruokasikin ylittänyt matkallaan kieli- ja kulttuurirajoja?
Nykyisin kauppareissulla on kova työ löytää kotimaisia elintarvikkeita. Vaikka pakkaus olisi päällisin puolin suomalaiseen viittaava, saattaa alkuperämaa olla ihan muu. Viimeksi havahduin maustettujen punajuurien hyllyllä. Olivat näköjään puolalaisetkin pistäneet parastaan.
Vihannestiskillä pääsee huokaus. Kotimaista saa haeskella. Ei ihme, että on keksitty sellainenkin sana suomen kieleen, kuin tuotesijoittelu. Viimeistään hunajahyllyllä kuluttaja tiedostaa, mitä se tarkoittaa.
Konsulentti oli maistattamassa aivan ihania lihaleikkeleitä. Oli oikein valinnanvaikeus, niin hyviltä ne maistuivat. Mutta pakkauksessa ei ollut minkäänlaista mainintaa lihan alkuperästä. Kun uskalsin kysyä asiasta, konsulentti vastasi topakasti, että suomalaista on, mutta ei olla maksettu merkistä, kun se on niin kallis. Ehdotin empimättä tekstiin mainintaa suomalaisesta lihasta. Jos katse olisi voinut tappaa, olisin vainaa.
Aivan oma lukunsa ovat laitoskeittiöt. Hankintarenkaissa tulisi yhtenä vaatimuksena olla kotimaisuus. Hankintaosaamisessa me tarvitsemme kovasti ryhtä.
Kotimaisen suosiminen on varsin ajankohtaista, kun valmistaudumme suureen joulun juhlaan. Meillä jokaisella on tärkeä tehtävä tarkkailla omaa ostokäyttäytymistä ja opettaa samansuuntaista liikehdintää myös jälkipolville. Lapset oppivat nääs parhaiten mallista. Hyvän ja huonon.
Joulupöydän herkkuja suunnitellessa kannattaa kurkistaa pakastimeen. Jalosta rohkeasti kesän maku yhteiseksi iloksi! Hyvien värien lisäksi kotimaiset marjat ovat terveellisiä ja monipuolisia. Olisin mielissäni, jos reseptien laatijat kiinnittäisivät enemmän huomiota jouluherkkujen aikaan kotimaisiin marjoihin.
Reseptejä kannattaa muutenkin tuunata kotimaiseen suuntaan. Hyydykkeen pohjalle murennettaviksi kekseiksi löytyy kotimaisia vaihtoehtoja, samaten tuorejuustoihin. Jos vain viitsii nähdä vaivaa.
Pehmopapereiden viidakossa kaksiteholinssit ovat paikallaan. On valmistajaa ja valmistuttajaa. Suomalaisen puun jalostaminen on kansantalouden kannalta iso asia, edelleen. Kopiopaperit ja koululaisten vihot, esimerkiksi, tulevat yllättävän monesta maasta.
Ajattelitko lähteä joulun aikaan matkalle? Suositko kotimaisia kohteita? –Toivottavasti! Facebook-päivityksissä hehkutetaan usein reissuja siellä ja täällä. Muista mainita, että valitsit kotimaisen lomakohteen, kun seuraavan kerran kerrot kavereille rentoutuvasi hyvän ruoan ja juoman äärellä!
Entä käytätkö ylöjärveläisiä palveluita? Tiedätkö mistä niitä löytää? Kysy Kuuklelta, jollei muuten onnistu. Todennäköisesti yllätyt kattavasta tarjonnasta.
Näin kylmän vuodenajan aikaan myös energian kotimaisuus on ajankohtainen. Säästä sitä, mikä tulee ulkomailta ja käytä enemmän sitä, mikä on tuotettu lähellä. Polttopuissa on paljon kintaanjälkiä, mitä enemmän omia, sitä parempi. Hyötyliikunta on suositeltava liikuntamuoto.
Ja vielä lopuksi: kun tarvitset pelimerkkejä, suosi paikallisia tai edes kotimaisia luotonantajia.
Suosi suomalaista huoltovarmuuden, vaihtotaseen, työllisyyden ja oman eläkkeesi turvaamiseksi.