Nyt, jos koskaan on aika kohentaa maaseudun julkisuuskuvaa laadukkaan asumisen, matkailun, vapaa-ajan ja yrittämisen paikkana. Alueen monet vahvuudet huoltovarmuuden kannalta ja kehittämisen kohteina on aika nostaa vielä enemmän esille tiivistyvien taajamien rinnalla.
On parannettava maaseudun olosuhteiden huomioimista päätöksenteossa ja kehittämisohjelmissa ottamalla käyttöön maaseutuvaikutusten arviointimenetelmät. Tai ainakin kehittää nykyisiä mittareita tunnistamaan harvaan asutun maaseudun olosuhteet päätöksenteon tueksi, esimerkiksi huomioimalla vapaa-ajanasukkaiden valtaisa joukko ja naisvaltaisten alojen työpaikat.
Ensimmäisenä tulee varmistaa, että maaseudun liikenneyhteydet, tiet ja sillat, ovat kunnossa. Kun palveluliikenne ja alkutuotannon kuljetukset sujuvat joutuin, pysymme kilpailukykyisinä. Tietoliikenneverkot auttavat sähköisten palveluiden ja etätyön mahdollisuuksien kehittämisessä. On varmistettava, että palvelut ovat kaikkien saatavilla ja asukkailla on sekä tietotaitoa että tekniset valmiudet niitä hyödyntämiseen.
Uudistuva, kehittyvä ja verkostoitunut yritystoiminta tulee nostaa esille. Yritysten vaikeuksiin on haettava ratkaisuja etukenossa. Yrityksen perustamisen ja osa-aikayrittäjän tuet tulee selkeyttää ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tehdä mahdollisimman joustavaksi. Kaikkea näitä tulee räätälöidä maaseudun pitkät etäisyydet ja muut erityispiirteet huomioiden.
Kuntia ja maakuntia on pitkään kannustettu lisäämään hankinnoissaan paikallisia palveluja ja tuotteita. Hankintakriteereissä tulisi ottaa käyttöön laadulliset kriteerit ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien muodossa ja pilkkoa hankinnat pienempiin osiin. Kaiken kaikkiaan hajautettuja malleja tulee kehittää ja ottaa rohkeasti käyttöön.
Kun tutkimuksilla saadaan osoitettua metsän tuotteiden hyötyjä, käyttömahdollisuuksia ja etuja, jalostustoiminnalle voisi olla kysyntää lähellä raaka-ainetta. Hyödynnetään siis kokonaisvaltaisesti metsän eri tulonlähteet, kuten puu ja luonnontuotteet. Tai opetellaan hyödyntämään ja markkinoimaan. Auttaisiko arvostuksen kohottamisessa ja tiestön kunnossapidossa se, että esimerkiksi puun myyntitulosta maksettavasta verosta edes osa jäisi siihen kuntaan, mistä puut on hakattu?
Tavoite on, että kehittäisimme luontoon tukeutuvia terveys- ja hyvinvointipalveluja lisäämällä asiakkaiden valinnanvapautta ja palvelutuotannon tunnettuutta hyödyntämällä hankintojen laatukriteerejä ja kokeilutoimintaa. Kaiken kaikkiaan luontoon perustuvaa matkailua tulisi kehittää entisestään määrätietoisesti. Maaseutumatkailuseminaarin yhtenä teemana oli maiseman tarinat. Otetaan ne tämän kesän keräilykohteiksi ja lisäksi satokausikalenteriin!
Osaamista on vahvistettava monella saralla. Onneksi meillä Ylöjärvellä on yhdistyksiä apuna ja tukena. Avustusten haku on muuten juuri parhaillaan käynnissä!
Tampereen kaupunkiseutu tavoittelee ’urbaaneja keskittymiä’. Kaupunkimaisen elinpiirin rinnalla monet ympäristötekijät, tuotantomenetelmät, riskienhallinta ja ihmisten asumismieltymykset tukevat maaseudun vetovoimaisena säilymistä. Huomio kiinnittyy raaka-aineiden käytön tehokkuuteen, saavutettavuuteen, lähipalveluihin, sujuvaan arkeen ja kehittyvään kirkonkylään. Tässä meillä on mahdollisuuksien avaimet, sillä luontoon perustuvan toiminnan ja luontolähtöisten palveluiden kysyntä kasvaa. Tälläkin hetkellä.
On parannettava maaseudun olosuhteiden huomioimista päätöksenteossa ja kehittämisohjelmissa ottamalla käyttöön maaseutuvaikutusten arviointimenetelmät. Tai ainakin kehittää nykyisiä mittareita tunnistamaan harvaan asutun maaseudun olosuhteet päätöksenteon tueksi, esimerkiksi huomioimalla vapaa-ajanasukkaiden valtaisa joukko ja naisvaltaisten alojen työpaikat.
Ensimmäisenä tulee varmistaa, että maaseudun liikenneyhteydet, tiet ja sillat, ovat kunnossa. Kun palveluliikenne ja alkutuotannon kuljetukset sujuvat joutuin, pysymme kilpailukykyisinä. Tietoliikenneverkot auttavat sähköisten palveluiden ja etätyön mahdollisuuksien kehittämisessä. On varmistettava, että palvelut ovat kaikkien saatavilla ja asukkailla on sekä tietotaitoa että tekniset valmiudet niitä hyödyntämiseen.
Uudistuva, kehittyvä ja verkostoitunut yritystoiminta tulee nostaa esille. Yritysten vaikeuksiin on haettava ratkaisuja etukenossa. Yrityksen perustamisen ja osa-aikayrittäjän tuet tulee selkeyttää ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tehdä mahdollisimman joustavaksi. Kaikkea näitä tulee räätälöidä maaseudun pitkät etäisyydet ja muut erityispiirteet huomioiden.
Kuntia ja maakuntia on pitkään kannustettu lisäämään hankinnoissaan paikallisia palveluja ja tuotteita. Hankintakriteereissä tulisi ottaa käyttöön laadulliset kriteerit ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien muodossa ja pilkkoa hankinnat pienempiin osiin. Kaiken kaikkiaan hajautettuja malleja tulee kehittää ja ottaa rohkeasti käyttöön.
Kun tutkimuksilla saadaan osoitettua metsän tuotteiden hyötyjä, käyttömahdollisuuksia ja etuja, jalostustoiminnalle voisi olla kysyntää lähellä raaka-ainetta. Hyödynnetään siis kokonaisvaltaisesti metsän eri tulonlähteet, kuten puu ja luonnontuotteet. Tai opetellaan hyödyntämään ja markkinoimaan. Auttaisiko arvostuksen kohottamisessa ja tiestön kunnossapidossa se, että esimerkiksi puun myyntitulosta maksettavasta verosta edes osa jäisi siihen kuntaan, mistä puut on hakattu?
Tavoite on, että kehittäisimme luontoon tukeutuvia terveys- ja hyvinvointipalveluja lisäämällä asiakkaiden valinnanvapautta ja palvelutuotannon tunnettuutta hyödyntämällä hankintojen laatukriteerejä ja kokeilutoimintaa. Kaiken kaikkiaan luontoon perustuvaa matkailua tulisi kehittää entisestään määrätietoisesti. Maaseutumatkailuseminaarin yhtenä teemana oli maiseman tarinat. Otetaan ne tämän kesän keräilykohteiksi ja lisäksi satokausikalenteriin!
Osaamista on vahvistettava monella saralla. Onneksi meillä Ylöjärvellä on yhdistyksiä apuna ja tukena. Avustusten haku on muuten juuri parhaillaan käynnissä!
Tampereen kaupunkiseutu tavoittelee ’urbaaneja keskittymiä’. Kaupunkimaisen elinpiirin rinnalla monet ympäristötekijät, tuotantomenetelmät, riskienhallinta ja ihmisten asumismieltymykset tukevat maaseudun vetovoimaisena säilymistä. Huomio kiinnittyy raaka-aineiden käytön tehokkuuteen, saavutettavuuteen, lähipalveluihin, sujuvaan arkeen ja kehittyvään kirkonkylään. Tässä meillä on mahdollisuuksien avaimet, sillä luontoon perustuvan toiminnan ja luontolähtöisten palveluiden kysyntä kasvaa. Tälläkin hetkellä.
Vuorovaikutus on vuoroin vaikuttamista
Vuorovaikutus on kuvaava sana.
Vuorovaikutus ei välttämättä tapahdu sanojen välityksellä, vaan kaikki toisten kanssa tapahtuva toiminta on vuorovaikutusta, esimerkiksi ryhmässä musisoiminen, lasten leikit, tai kaupassa, virastossa ja lääkärissä asioiminen.Parhaimmillaan muusikon ja yleisön välillä vallitsee vuorovaikutus, vaikka ei puhuttaisi mitään.Äänensävymme, eleemme, ilmeemme ja kehomme kertovat siitä, miten suhtaudumme tilanteisiin ja toisiin ihmisiin. Tarkkailemme jatkuvasti myös itse toisten eleitä ja ilmeitä. Sanaton vuorovaikutus täydentää puhetta ja voi korvata sen joskus kokonaan.
Fysiikassa eri kappaleiden väliset vuorovaikutukset ilmenevät niiden välillä vaikuttavina voimina.
Vuorovaikutuksessa on joskus ongelmana se, että vuorovaikutuksen toinen osapuoli ei ymmärrä sanoja, tilannetta ja sen asettamia vaatimuksia samalla tavoin kuin puhuja itse. Viesti ei mene perille niin, kuin se on lähetetty. Se, että toinen ei näe tilannetta ja sen asettamia vaatimuksia samalla tavoin kuin toinen, on vuorovaikutuksen lähtökohta, ei sen ongelma – siitä vuorovaikutus alkaa.
Vuorovaikutuksesta vuosien varrelta riittää muisteltavaa pitkälle vanhuuden päiviin.Lapsena puhuttiin paikallisen kuppilan karvalakkipuolesta. Ihmettelin sitä kesällä. Siihen aikaan, kun minusta tuli kurulainen, matkahuollon baarissakin oli kaksi puolta, karvalakkipuoli ja kabinetti. Voin suositella, että suomen kieltä opiskeleva perehtyy myös kulttuuriin, jotta pääsee kurkistamaan sanojen taakse. Viikonlopun meemissä luvattiin liittymän tilaajalle kännykkä kaupan päälle. Asiakas keksi tilata pihaansa liittymän suoraan vilkkaasti liikennöidyltä tieltä ja piti tarjousta tosi hyvänä.
Yhteiskuntatieteissä vuorovaikutuksella tarkoitetaan ihmisten sosiaalista kanssakäymistä sekä tapaa, jolla he vaikuttavat ja vastaavat toistensa toimintaan.
Ukrainan tilanteesta käydään keskusteluja ja ollaan tiiviissä vuorovaikutuksessa erinäisissä kokoonpanoissa. Ryhmässä toimiminen on vaativampaa kuin vuorovaikutus kahden kesken, sillä ryhmässä tulkitaan useita henkilöitä samanaikaisesti. Jotta ryhmän toiminta onnistuisi, jokaiselta jäseneltä tarvitaan halua yhteistyöhön.
Onneksi vuorovaikutustaitoja voi oppia ja niitä voidaan tietoisestikin opettaa, vaikka mallista opitaan parhaiten.Keskeistä vuorovaikutustaidoille on vastavuoroisuus: molemmat tai kaikki osapuolet antavat panoksensa yhteiseen keskusteluun tai tapahtumaan.
Kannustavaa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan paitsi toisten, myös oman itsensä kanssa. Vuorovaikutuksessa tarvitaan myös empatiaa, kykyä eläytyä toisen ihmisen tunteisiin ja mielentiloihin, nähdä asioita toisen näkökulmasta. Se on osa sosiaalisia taitoja, ja sitä tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa ja vuorovaikutuksessa.
Empatiaa on toisten ihmisten tunteiden, tarpeiden, viestien ja tavoitteiden tunnistaminen, kuin niiden huomioiminen ja niihin vastaaminen. Empatia auttaa ymmärtämään sanattomia ja kehollisia viestejä, eleitä ja ilmeitä.
Yhdessä toimimiseen tarvitaan sekä osallistumista että yhteistyökykyä. Joukkoon osallistuminen perustuu toisten paikan ja roolin ymmärtämiseen ja luottamukseen, että tulee itse ymmärretyksi. Osallisuus liittyy tunteeseen siitä, että itsellä on oma paikka yhteisössä. Yhteenkuulumisen kyky edellyttää yhteisöltä ja toisilta ihmisiltä hyväksyvää ja mukaan ottavaa asennetta. Luottamuksen ohella tarvitaan myös kykyä sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä.
Näitä kaikkia edellä kuvattuja taitoja tarvitaan kaikessa arkisessa ja juhlavassakin kanssakäymisessä.Eikä vähiten asiakkaan ja palvelun tarjoajan välisessä asioinnissa, potilaan ja hoitajan välillä niin kuin lääkärin vastaanotolla. Vuorovaikutustaidoille on kysyntää myös uudessa, aloittavassa aluevaltuustossa kaikilla sen toiminnan tasoilla.Kiitos kaikesta tuesta ja kannustamisesta, vaikuttamisiin!
Vuorovaikutus on kuvaava sana.
Vuorovaikutus ei välttämättä tapahdu sanojen välityksellä, vaan kaikki toisten kanssa tapahtuva toiminta on vuorovaikutusta, esimerkiksi ryhmässä musisoiminen, lasten leikit, tai kaupassa, virastossa ja lääkärissä asioiminen.Parhaimmillaan muusikon ja yleisön välillä vallitsee vuorovaikutus, vaikka ei puhuttaisi mitään.Äänensävymme, eleemme, ilmeemme ja kehomme kertovat siitä, miten suhtaudumme tilanteisiin ja toisiin ihmisiin. Tarkkailemme jatkuvasti myös itse toisten eleitä ja ilmeitä. Sanaton vuorovaikutus täydentää puhetta ja voi korvata sen joskus kokonaan.
Fysiikassa eri kappaleiden väliset vuorovaikutukset ilmenevät niiden välillä vaikuttavina voimina.
Vuorovaikutuksessa on joskus ongelmana se, että vuorovaikutuksen toinen osapuoli ei ymmärrä sanoja, tilannetta ja sen asettamia vaatimuksia samalla tavoin kuin puhuja itse. Viesti ei mene perille niin, kuin se on lähetetty. Se, että toinen ei näe tilannetta ja sen asettamia vaatimuksia samalla tavoin kuin toinen, on vuorovaikutuksen lähtökohta, ei sen ongelma – siitä vuorovaikutus alkaa.
Vuorovaikutuksesta vuosien varrelta riittää muisteltavaa pitkälle vanhuuden päiviin.Lapsena puhuttiin paikallisen kuppilan karvalakkipuolesta. Ihmettelin sitä kesällä. Siihen aikaan, kun minusta tuli kurulainen, matkahuollon baarissakin oli kaksi puolta, karvalakkipuoli ja kabinetti. Voin suositella, että suomen kieltä opiskeleva perehtyy myös kulttuuriin, jotta pääsee kurkistamaan sanojen taakse. Viikonlopun meemissä luvattiin liittymän tilaajalle kännykkä kaupan päälle. Asiakas keksi tilata pihaansa liittymän suoraan vilkkaasti liikennöidyltä tieltä ja piti tarjousta tosi hyvänä.
Yhteiskuntatieteissä vuorovaikutuksella tarkoitetaan ihmisten sosiaalista kanssakäymistä sekä tapaa, jolla he vaikuttavat ja vastaavat toistensa toimintaan.
Ukrainan tilanteesta käydään keskusteluja ja ollaan tiiviissä vuorovaikutuksessa erinäisissä kokoonpanoissa. Ryhmässä toimiminen on vaativampaa kuin vuorovaikutus kahden kesken, sillä ryhmässä tulkitaan useita henkilöitä samanaikaisesti. Jotta ryhmän toiminta onnistuisi, jokaiselta jäseneltä tarvitaan halua yhteistyöhön.
Onneksi vuorovaikutustaitoja voi oppia ja niitä voidaan tietoisestikin opettaa, vaikka mallista opitaan parhaiten.Keskeistä vuorovaikutustaidoille on vastavuoroisuus: molemmat tai kaikki osapuolet antavat panoksensa yhteiseen keskusteluun tai tapahtumaan.
Kannustavaa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan paitsi toisten, myös oman itsensä kanssa. Vuorovaikutuksessa tarvitaan myös empatiaa, kykyä eläytyä toisen ihmisen tunteisiin ja mielentiloihin, nähdä asioita toisen näkökulmasta. Se on osa sosiaalisia taitoja, ja sitä tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa ja vuorovaikutuksessa.
Empatiaa on toisten ihmisten tunteiden, tarpeiden, viestien ja tavoitteiden tunnistaminen, kuin niiden huomioiminen ja niihin vastaaminen. Empatia auttaa ymmärtämään sanattomia ja kehollisia viestejä, eleitä ja ilmeitä.
Yhdessä toimimiseen tarvitaan sekä osallistumista että yhteistyökykyä. Joukkoon osallistuminen perustuu toisten paikan ja roolin ymmärtämiseen ja luottamukseen, että tulee itse ymmärretyksi. Osallisuus liittyy tunteeseen siitä, että itsellä on oma paikka yhteisössä. Yhteenkuulumisen kyky edellyttää yhteisöltä ja toisilta ihmisiltä hyväksyvää ja mukaan ottavaa asennetta. Luottamuksen ohella tarvitaan myös kykyä sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä.
Näitä kaikkia edellä kuvattuja taitoja tarvitaan kaikessa arkisessa ja juhlavassakin kanssakäymisessä.Eikä vähiten asiakkaan ja palvelun tarjoajan välisessä asioinnissa, potilaan ja hoitajan välillä niin kuin lääkärin vastaanotolla. Vuorovaikutustaidoille on kysyntää myös uudessa, aloittavassa aluevaltuustossa kaikilla sen toiminnan tasoilla.Kiitos kaikesta tuesta ja kannustamisesta, vaikuttamisiin!
Julkaisut
- Testamenttivarojen käyttö läpinäkyväksi
- Ruovesi-lehden haastattelut kunta- ja aluevaaliehdokkaille
- Mielihetkestä suunnanmuutos
- Onnea uuteen työhön!
- Kallista vai arvokasta?
- Johan oli markkinat!
- Vaikutusten arvioinnista kestävään päätöksentekoon
- Kiinnostuksesta kotiseutuun
- Kirjaimellisesti
- Ajokunnossa kaiken ikää!
- Veto-, pito- ja elinvoimaa
- Vuorovaikutus on vuoroin vaikuttamista
- Peruskoulu on onnistumisen tae alueuudistuksessakin
- Minä ja muut miehet
- Aineeton joululahja alueuudistusta odotellessa
- Ympäristöoppia
- Reipasta retkeilykesää 2021!
- Siltarumpuja ja kusitolppia
- Uusintaan!
- Pyykkiä ja porkkanaa
- Oikealla tolalla
- Uusi suunta vanhoilla jäljillä
- Eurovaali-intoa aistittavissa?
- Vaalikoneesta valintaan
- Ystävyys on arjen pieniä tekoja
- Hillintää
- Arviointeja
- Onko ope oikeassa?
- Valtuuston kyselytunnin kysymys 6.3.2017
- Sata sinne, sata tänne!
- Kyselytunnin kysymyksiä 6.2.2017
- Ei istuta pirtissä!
- Muutakin kuin teknistä osaamista
- Mistä työ tulee?
- Mistäs sitä ollahan kotoosi?
- Perhe on paras
- Valtuuston kyselytunnin kysymys kuntalaisaloitteista 080615
- Kyselytunnin kysymys Kurun laboratoriopalveluista
- Harva meistä nuortuu
- Velka on veljenpoika
- Kannanotto omaishoidosta
- Turvallista?
- Kakun takana on nainen
- Langat kerälle ja joulusiivoukseen
- Voi hyvä tavaton
- Valtuuston kyselytunnille 14.11.2013
- Sekä että eikä joko tai
- Reflektiivisiä reaktioita erityispedan opinnoista 2010
- Oppia ikä kaikki – muistelmia lapsuuden elämänmenosta
- Onneksi olkoon keskusta ja naiset!
Puheet
- Puheenvuoro päivätoiminnasta aluevaltuuston seminaarissa 10.3.2025
- Maakuntavaltuustossa 25.11.2024
- Talousarvio- ja toimintasuunnitelmapuheenvuoro aluevaltuustossa
- Ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa 5.12.22
- Kaksiminuuttinen Vaasan puoluevaltuustossa 9.4.22
- Kaksiminuuttinen puoluevaltuustossa keväällä 2021
- Vanhustenviikon avajaisjuhlapuhe
- Pirkanmaan keskustanaisten terveiset puoluekokoukselle Seinäjoella
- Pirkanmaan piirin tervehdys Keskustanaisten edustajakokouksessa Seinäjoella la 6.6.15
- Metsästä saa tuohta
- Video Jonkun Muun muistolle
- Jonkun Muun muistolle
- Tervetuloa tuottajien kirkkopyhään 2011
- Juhlapuhe Maataloustuottajain kirkkopyhässä 2014
Aloitteet
- Kevyenliikenteenväyliä ja kiertoliittymä Kurun kirkonkylään
- Aloite maakuntavaltuustossa
- Aloite maakuntavaltuustossa
- Yhdystiestä kehätieajatteluun
- SUUNNTELMALLISUUTTA LAHJOITUSVAROJEN KÄYTTÖÖN
- Maakuntavaltuustoaloite maatalousyrittäjien palvelutorista
- Chat -palvelu työterveyshuollon palveluvalikoimaan
- Maakuntavaltuustoaloite
- Kuntalaisaloitteiden vastaukset julkisiksi
- VESIHUOLLON KUSTANNUSTENJAON LÄPINÄKYVYYS JA KUSTANNUSTENAJON UUDELLEENTARKASTELU
- Koulunkäynninohjaajien määrä tarvetta vastaavalle tasolle
- Valtuustoaloite äänestyskäyttäytymisen kirjaamiseen
- Valtuustoaloite omaishoidosta
- Valtuustoaloite Kevytväylät koulujen läheisyyteen
- Tasokurssit takaisin
- Sähköisten potilaskertomustietojen näkyminen mahdollistettava hoitoon osallistuville ammattilaisille
Ota yhteyttä
- Minna Sarvijärvi
- Parkkuu
- 040 5890 355
- Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.,">Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
- Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.