Ystävyys on arjen pieniä tekoja
Valentinuksen päivän romanttiseen rakkauteen liittyvillä tavoilla ja uskomuksilla on pitkä historia. Etelä-Euroopassa arvellaan, että linnut valitsevat parin juuri Valentinuksen päivänä.
Kun Valentinuksen perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin parisataa vuotta sitten, siitä kasvoi nopeasti suuri kaupallinen kansanjuhla. Samoihin aikoihin päivän vietto oli jo unohtunut monin paikoin Euroopassa.
Kansainvälisestä Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä.
Ystävänpäivää on Suomessa vietetty 1980-luvulta lähtien. Kalentereissa ystävänpäivä on ollut virallisesti vuodesta 1996, mutta se merkittiin erehdyksessä kalenteriin ilman virallista päätöstä jo vuosina 1990 ja 1991. Se on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Päivän tunnuksena tunnetaan kautta maailman punainen sydän. Suomessa sen huomasi ensimmäisenä Tampereen Sydänyhdistys, joka keksi 1980-luvun alussa yhdistää ”punaisten sydänten juhlan” markkinointikampanjaansa. Seuraavaksi aiheesta kiinnostui Suomen punainen risti, joka painatti ensimmäiset ystävänpäiväkortit. Kaupallistumisen merkkejä on nähtävissä täälläkin.
Ihan kuin isän ja äidin, ystävänpäivääkin tulisi juhlistaa joka päivä. Arjen pienillä teoilla.
Viime aikojen uutisoinnissa on välittynyt ohikatsomisen viesti. Lakien säätäjät ja päätösten tekijät taitavat ajoittain olla kohtuullisen kaukana tavallisten ihmisten arjesta. Lain tulkinta viimeistelee kohtuuttomat järjestelyt ja vaatii sopeutumista käytännön tasolla. Kaupungeissa lisääntyy syrjäytyneiden ja yksinäisten osuus, vaikka väkeä on paljon ja tapahtumia ähkyksi asti. Onko yhteisöllisyys pienten paikakuntien vahvuus? Vai onko niin, että yksilön kokema ohikatsomisen kulttuuri syrjäyttää ja vie luontaisen toimintakyvyn asuinpaikasta riippumatta?
Ystävän päivää voitaisiin viettää myös hyvien tapojen päivänä. Tuntui mukavalta, kun seurueen mieshenkilö kiiruhti edelle avatakseen meille naisille ulko-oven. Pieni ele, mutta osoitus hyvästä tilannetajusta. Tasa-arvon aikakaudella mietin usein etikettisääntöjen yhteyttä tasa-arvokysymyksiin. Tulisiko yhtälailla naisen auttaa seuralaistaan päällystakin pukemisessa – kumpi aloittaa?
Kenen vastuulle jää hyvien käytöstapojen opettaminen? Luotetaanko siihen, että lapset oppivat mallista? Millaisen mallin Sinä haluaisit antaa jälkipolville? Onko vanhemmasta polvesta huolehtiminen teidän perheessä jokapäiväistä rutiinia? Kunnioitetaanko Suomessa ikäihmisiä? Onko meillä asenneilmapiiri otollinen ystävällisiin arjen pieniin tekoihin? Joka ikinen päivä.
Ernest Hemingway kiteytti pilke silmäkulmassa hyvät tavat ja ystävänpäivän: Herrasmies on mies, joka suojelee naista kaikelta – paitsi tältä herrasmieheltä.
Valentinuksen päivän romanttiseen rakkauteen liittyvillä tavoilla ja uskomuksilla on pitkä historia. Etelä-Euroopassa arvellaan, että linnut valitsevat parin juuri Valentinuksen päivänä.
Kun Valentinuksen perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin parisataa vuotta sitten, siitä kasvoi nopeasti suuri kaupallinen kansanjuhla. Samoihin aikoihin päivän vietto oli jo unohtunut monin paikoin Euroopassa.
Kansainvälisestä Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä.
Ystävänpäivää on Suomessa vietetty 1980-luvulta lähtien. Kalentereissa ystävänpäivä on ollut virallisesti vuodesta 1996, mutta se merkittiin erehdyksessä kalenteriin ilman virallista päätöstä jo vuosina 1990 ja 1991. Se on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Päivän tunnuksena tunnetaan kautta maailman punainen sydän. Suomessa sen huomasi ensimmäisenä Tampereen Sydänyhdistys, joka keksi 1980-luvun alussa yhdistää ”punaisten sydänten juhlan” markkinointikampanjaansa. Seuraavaksi aiheesta kiinnostui Suomen punainen risti, joka painatti ensimmäiset ystävänpäiväkortit. Kaupallistumisen merkkejä on nähtävissä täälläkin.
Ihan kuin isän ja äidin, ystävänpäivääkin tulisi juhlistaa joka päivä. Arjen pienillä teoilla.
Viime aikojen uutisoinnissa on välittynyt ohikatsomisen viesti. Lakien säätäjät ja päätösten tekijät taitavat ajoittain olla kohtuullisen kaukana tavallisten ihmisten arjesta. Lain tulkinta viimeistelee kohtuuttomat järjestelyt ja vaatii sopeutumista käytännön tasolla. Kaupungeissa lisääntyy syrjäytyneiden ja yksinäisten osuus, vaikka väkeä on paljon ja tapahtumia ähkyksi asti. Onko yhteisöllisyys pienten paikakuntien vahvuus? Vai onko niin, että yksilön kokema ohikatsomisen kulttuuri syrjäyttää ja vie luontaisen toimintakyvyn asuinpaikasta riippumatta?
Ystävän päivää voitaisiin viettää myös hyvien tapojen päivänä. Tuntui mukavalta, kun seurueen mieshenkilö kiiruhti edelle avatakseen meille naisille ulko-oven. Pieni ele, mutta osoitus hyvästä tilannetajusta. Tasa-arvon aikakaudella mietin usein etikettisääntöjen yhteyttä tasa-arvokysymyksiin. Tulisiko yhtälailla naisen auttaa seuralaistaan päällystakin pukemisessa – kumpi aloittaa?
Kenen vastuulle jää hyvien käytöstapojen opettaminen? Luotetaanko siihen, että lapset oppivat mallista? Millaisen mallin Sinä haluaisit antaa jälkipolville? Onko vanhemmasta polvesta huolehtiminen teidän perheessä jokapäiväistä rutiinia? Kunnioitetaanko Suomessa ikäihmisiä? Onko meillä asenneilmapiiri otollinen ystävällisiin arjen pieniin tekoihin? Joka ikinen päivä.
Ernest Hemingway kiteytti pilke silmäkulmassa hyvät tavat ja ystävänpäivän: Herrasmies on mies, joka suojelee naista kaikelta – paitsi tältä herrasmieheltä.
Kalenterissa on rastin alla Suomen historian ensimmäiset maakuntavaalit. Tällä hetkellä tähtäin on Minnanpäivässä. Saa nähdä, miten käy.
Uudistuksella on monia hyviä tavoitteita, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousun hillitseminen. Maakunnassa valtavan valmisteluorganisaation työ tuottaa tulosta. Moni asia on jo edennyt niin, että aikaansaannoksia laitetaan käytäntöön joka tapauksessa.
Moninaisten tietokantojen yhteensovittaminen on uudistuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä. Olen monesti ihmetellyt, miten kummassa näin on päästetty käymään, ettei ohjelmilta ole vaadittu yhteensopivuutta. On kuulemma edetty pienin askelin, kukin kunta ja viranomainen omin edellytyksin.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään tärkeäksi niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Perusterveydenhuolto, turvallinen ruoka ja arkiliikunta ovat taas arvossaan. Jokaisen tulisi omilla valinnoillaan osata ohjata itseään viisaasti elintavoissaan. Ennen muinoin koulussa oli kansalaistaito, missä opeteltiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alkeita. Riittääkö nykyinen tietoyhteiskunta valaisemaan valtavalla tiedon tulvalla kullekin sopivimmat valinnat kulloiseenkin tilanteeseen? Medialukutaito korostuu, kuten olemme ilmaston lämpenemisen ja suomalaisten kulutustottumusten uutisoinnista huomanneet.
Tuleviin muutoksiin tulisi osata valmistautua ennakkoon. Kotihoidonkin asiakkuuteen. Se nähdään tärkeänä sekä yksilön että hoitavan tahon kannalta. Jos eliniän odote jatkaa pitenemistään, olemme vanhemmalla iällä entistä raihnaisempia ja tarvitsemme hoitoa ja hoivaa nykyistäkin pitempään. Siihenkin meidän tulisi valmistautua. Huomio kiintyy myös Kelan korvauskäytäntöihin. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi Kelan tulee ottaa suurempi rooli korvausten osuudesta, esimerkiksi fysioterapiasta.
Sote- ja maakuntauudistuksessa järjestöjen merkitys on otettu tosissaan, #josmeitäeiolisi. Juuri terveyden vaaliminen, sairauksista selviäminen ja kaiken kattava hyvinvointion monen tekijän summa.
Kävin luennolla, missä oli toistasataa meitä tinnituksesta kärsivää ja kiinnostunutta. Asiallisella tiedolla ja vertaistuella on suuri merkitys mihin tahansa riesaan ja sairauteen. Esteettömyysonpaljon muutakin, kuin vain luiskia ja kynnysten poistamisia. Esimerkiksi esteetöntä tiedonsaantia.Äänimaailman esteettömyys tulisi mm. uudisrakennusten ja toimintojen suunnittelussa ottaa erityiseen tarkasteluun. Lasten ja nuorten kuuloärsytysten hillintä etunenässä. Aamuteeveessä tietokirjailija-vieras voivotteli nykymenoa sosiaalisen median ja ääniärsytysten tulvassa: ’Tällä menolla meistä tulee keskittymiskyvyttömiä häslääjiä’. –Kuinkamoni tunnistaa jo muutoksen omassa arjessaan?
Samalla tavalla myös seulontatutkimukset ovat kustannustehokkaita. Haastattelin suoliston tähystyksiin erikoistunutta lääkäriä. Hän kannusti valmistelemaan mm. suolistosairauksien seulontatutkimuksia meille viidenkympin rajapyykin ohittaneille. Mitä aikaisemmin puutumme epäkohtiin, sitä helpommalla ja halvemmalla pääsemme.
Uudistuksella on monia hyviä tavoitteita, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousun hillitseminen. Maakunnassa valtavan valmisteluorganisaation työ tuottaa tulosta. Moni asia on jo edennyt niin, että aikaansaannoksia laitetaan käytäntöön joka tapauksessa.
Moninaisten tietokantojen yhteensovittaminen on uudistuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä. Olen monesti ihmetellyt, miten kummassa näin on päästetty käymään, ettei ohjelmilta ole vaadittu yhteensopivuutta. On kuulemma edetty pienin askelin, kukin kunta ja viranomainen omin edellytyksin.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään tärkeäksi niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Perusterveydenhuolto, turvallinen ruoka ja arkiliikunta ovat taas arvossaan. Jokaisen tulisi omilla valinnoillaan osata ohjata itseään viisaasti elintavoissaan. Ennen muinoin koulussa oli kansalaistaito, missä opeteltiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alkeita. Riittääkö nykyinen tietoyhteiskunta valaisemaan valtavalla tiedon tulvalla kullekin sopivimmat valinnat kulloiseenkin tilanteeseen? Medialukutaito korostuu, kuten olemme ilmaston lämpenemisen ja suomalaisten kulutustottumusten uutisoinnista huomanneet.
Tuleviin muutoksiin tulisi osata valmistautua ennakkoon. Kotihoidonkin asiakkuuteen. Se nähdään tärkeänä sekä yksilön että hoitavan tahon kannalta. Jos eliniän odote jatkaa pitenemistään, olemme vanhemmalla iällä entistä raihnaisempia ja tarvitsemme hoitoa ja hoivaa nykyistäkin pitempään. Siihenkin meidän tulisi valmistautua. Huomio kiintyy myös Kelan korvauskäytäntöihin. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi Kelan tulee ottaa suurempi rooli korvausten osuudesta, esimerkiksi fysioterapiasta.
Sote- ja maakuntauudistuksessa järjestöjen merkitys on otettu tosissaan, #josmeitäeiolisi. Juuri terveyden vaaliminen, sairauksista selviäminen ja kaiken kattava hyvinvointion monen tekijän summa.
Kävin luennolla, missä oli toistasataa meitä tinnituksesta kärsivää ja kiinnostunutta. Asiallisella tiedolla ja vertaistuella on suuri merkitys mihin tahansa riesaan ja sairauteen. Esteettömyysonpaljon muutakin, kuin vain luiskia ja kynnysten poistamisia. Esimerkiksi esteetöntä tiedonsaantia.Äänimaailman esteettömyys tulisi mm. uudisrakennusten ja toimintojen suunnittelussa ottaa erityiseen tarkasteluun. Lasten ja nuorten kuuloärsytysten hillintä etunenässä. Aamuteeveessä tietokirjailija-vieras voivotteli nykymenoa sosiaalisen median ja ääniärsytysten tulvassa: ’Tällä menolla meistä tulee keskittymiskyvyttömiä häslääjiä’. –Kuinkamoni tunnistaa jo muutoksen omassa arjessaan?
Samalla tavalla myös seulontatutkimukset ovat kustannustehokkaita. Haastattelin suoliston tähystyksiin erikoistunutta lääkäriä. Hän kannusti valmistelemaan mm. suolistosairauksien seulontatutkimuksia meille viidenkympin rajapyykin ohittaneille. Mitä aikaisemmin puutumme epäkohtiin, sitä helpommalla ja halvemmalla pääsemme.
Julkaisut
- Testamenttivarojen käyttö läpinäkyväksi
- Ruovesi-lehden haastattelut kunta- ja aluevaaliehdokkaille
- Mielihetkestä suunnanmuutos
- Onnea uuteen työhön!
- Kallista vai arvokasta?
- Johan oli markkinat!
- Vaikutusten arvioinnista kestävään päätöksentekoon
- Kiinnostuksesta kotiseutuun
- Kirjaimellisesti
- Ajokunnossa kaiken ikää!
- Veto-, pito- ja elinvoimaa
- Vuorovaikutus on vuoroin vaikuttamista
- Peruskoulu on onnistumisen tae alueuudistuksessakin
- Minä ja muut miehet
- Aineeton joululahja alueuudistusta odotellessa
- Ympäristöoppia
- Reipasta retkeilykesää 2021!
- Siltarumpuja ja kusitolppia
- Uusintaan!
- Pyykkiä ja porkkanaa
- Oikealla tolalla
- Uusi suunta vanhoilla jäljillä
- Eurovaali-intoa aistittavissa?
- Vaalikoneesta valintaan
- Ystävyys on arjen pieniä tekoja
- Hillintää
- Arviointeja
- Onko ope oikeassa?
- Valtuuston kyselytunnin kysymys 6.3.2017
- Sata sinne, sata tänne!
- Kyselytunnin kysymyksiä 6.2.2017
- Ei istuta pirtissä!
- Muutakin kuin teknistä osaamista
- Mistä työ tulee?
- Mistäs sitä ollahan kotoosi?
- Perhe on paras
- Valtuuston kyselytunnin kysymys kuntalaisaloitteista 080615
- Kyselytunnin kysymys Kurun laboratoriopalveluista
- Harva meistä nuortuu
- Velka on veljenpoika
- Kannanotto omaishoidosta
- Turvallista?
- Kakun takana on nainen
- Langat kerälle ja joulusiivoukseen
- Voi hyvä tavaton
- Valtuuston kyselytunnille 14.11.2013
- Sekä että eikä joko tai
- Reflektiivisiä reaktioita erityispedan opinnoista 2010
- Oppia ikä kaikki – muistelmia lapsuuden elämänmenosta
- Onneksi olkoon keskusta ja naiset!
Puheet
- Puheenvuoro päivätoiminnasta aluevaltuuston seminaarissa 10.3.2025
- Maakuntavaltuustossa 25.11.2024
- Talousarvio- ja toimintasuunnitelmapuheenvuoro aluevaltuustossa
- Ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa 5.12.22
- Kaksiminuuttinen Vaasan puoluevaltuustossa 9.4.22
- Kaksiminuuttinen puoluevaltuustossa keväällä 2021
- Vanhustenviikon avajaisjuhlapuhe
- Pirkanmaan keskustanaisten terveiset puoluekokoukselle Seinäjoella
- Pirkanmaan piirin tervehdys Keskustanaisten edustajakokouksessa Seinäjoella la 6.6.15
- Metsästä saa tuohta
- Video Jonkun Muun muistolle
- Jonkun Muun muistolle
- Tervetuloa tuottajien kirkkopyhään 2011
- Juhlapuhe Maataloustuottajain kirkkopyhässä 2014
Aloitteet
- Kevyenliikenteenväyliä ja kiertoliittymä Kurun kirkonkylään
- Aloite maakuntavaltuustossa
- Aloite maakuntavaltuustossa
- Yhdystiestä kehätieajatteluun
- SUUNNTELMALLISUUTTA LAHJOITUSVAROJEN KÄYTTÖÖN
- Maakuntavaltuustoaloite maatalousyrittäjien palvelutorista
- Chat -palvelu työterveyshuollon palveluvalikoimaan
- Maakuntavaltuustoaloite
- Kuntalaisaloitteiden vastaukset julkisiksi
- VESIHUOLLON KUSTANNUSTENJAON LÄPINÄKYVYYS JA KUSTANNUSTENAJON UUDELLEENTARKASTELU
- Koulunkäynninohjaajien määrä tarvetta vastaavalle tasolle
- Valtuustoaloite äänestyskäyttäytymisen kirjaamiseen
- Valtuustoaloite omaishoidosta
- Valtuustoaloite Kevytväylät koulujen läheisyyteen
- Tasokurssit takaisin
- Sähköisten potilaskertomustietojen näkyminen mahdollistettava hoitoon osallistuville ammattilaisille
Ota yhteyttä
- Minna Sarvijärvi
- Parkkuu
- 040 5890 355
- Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.,">Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
- Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.