Muistatko vanhan koulukirjan tarinan kolmen sukupolven perheestä, jossa vanhapari pistettiin ruokailemaan sivummalle? Ruokaa varisi syödessä niin, että astiaksi oli annettu puinen kaukalo ja ruoka oli mitä syrppyä milloinkin.

Talon isäntäväki ja lapset ruokailivat pöydässä.

Vähän ajan kuluttua talon pieni poika rupesi vuolemaan koloa suureen puuhun. Isänsä kiinnostui poikansa tekemisestä. Poika kertoi veistävänsä isällensä valmiiksi kaukaloa, mistä voi sitten vanhana miehenä syödä.

Silloin isäntä havahtui noloon asenteeseensa ja pyysi vanhempansa taas pöytään ruokailemaan.

Tarinan opetus on ajankohtainen tänäkin päivänä: valmistele vanhuksille sellaiset ikääntymisen olosuhteet, millaiset itselläsi haluaisit vanhuuden päivillä olevan!

Kansanedustajaehdokkailta kysyttiin ajatuksi talousahdinkoon joutuneiden velallisten selviytymisestä. Näin tuumailin:

Velka on aina veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.

Velallisten asema, oikeudet ja velvollisuudet on oltava kaikille osapuolille selkeät ja on varmistettava oikeudenmukainen kohtelu kaikilla tasoilla. Vanhoista virheistä on otettava opiksi ja varottava tekemästä niitä uudestaan. Oma lukunsa on 90-luvun laman ja devalvaation jälkipyykki. Sen pesuun ei meikäläisellä ole tällä tietämyksellä antaa yhtä oikeaa huuhteluainetta. 

Myös lainan antajalla on vastuunsa.

Tällä hetkellä turhan moni on velkaa moneen suuntaan. Pankin kanssa on sovittuna lainan ehdot ja takaisinmaksu. Lisäksi hairahdetaan pikavippeihin, mm. kodinkonekauppiaat kauppaavat mielellään pitkää maksuaikaa ja kaiken kukkuraksi lainataan kavereilta tai jätetään laskuja maksamatta. 

Useat elävät yli varojen, mm. lomamatkoja rahoitetaan luotolla, jotta kaveripiiri saa ihastella facebookista upeita lomakuvia. Sosiaalinen paine on kova.

Yli varojen elämisen sijaan tulisi maksuvaikeudet ottaa pankin kanssa puheeksi heti, kun niitä alkaa ilmaantua. Pankinkin intresseissä on tukea ja auttaa asiakastaan menestyksen tiellä.