Nyt, jos koskaan on aika kohentaa maaseudun julkisuuskuvaa laadukkaan asumisen, matkailun, vapaa-ajan ja yrittämisen paikkana. Alueen monet vahvuudet huoltovarmuuden kannalta ja kehittämisen kohteina on aika nostaa vielä enemmän esille tiivistyvien taajamien rinnalla.
On parannettava maaseudun olosuhteiden huomioimista päätöksenteossa ja kehittämisohjelmissa ottamalla käyttöön maaseutuvaikutusten arviointimenetelmät. Tai ainakin kehittää nykyisiä mittareita tunnistamaan harvaan asutun maaseudun olosuhteet päätöksenteon tueksi, esimerkiksi huomioimalla vapaa-ajanasukkaiden valtaisa joukko ja naisvaltaisten alojen työpaikat.
Ensimmäisenä tulee varmistaa, että maaseudun liikenneyhteydet, tiet ja sillat, ovat kunnossa. Kun palveluliikenne ja alkutuotannon kuljetukset sujuvat joutuin, pysymme kilpailukykyisinä. Tietoliikenneverkot auttavat sähköisten palveluiden ja etätyön mahdollisuuksien kehittämisessä. On varmistettava, että palvelut ovat kaikkien saatavilla ja asukkailla on sekä tietotaitoa että tekniset valmiudet niitä hyödyntämiseen.
Uudistuva, kehittyvä ja verkostoitunut yritystoiminta tulee nostaa esille. Yritysten vaikeuksiin on haettava ratkaisuja etukenossa. Yrityksen perustamisen ja osa-aikayrittäjän tuet tulee selkeyttää ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tehdä mahdollisimman joustavaksi. Kaikkea näitä tulee räätälöidä maaseudun pitkät etäisyydet ja muut erityispiirteet huomioiden.
Kuntia ja maakuntia on pitkään kannustettu lisäämään hankinnoissaan paikallisia palveluja ja tuotteita. Hankintakriteereissä tulisi ottaa käyttöön laadulliset kriteerit ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien muodossa ja pilkkoa hankinnat pienempiin osiin. Kaiken kaikkiaan hajautettuja malleja tulee kehittää ja ottaa rohkeasti käyttöön.
Kun tutkimuksilla saadaan osoitettua metsän tuotteiden hyötyjä, käyttömahdollisuuksia ja etuja, jalostustoiminnalle voisi olla kysyntää lähellä raaka-ainetta. Hyödynnetään siis kokonaisvaltaisesti metsän eri tulonlähteet, kuten puu ja luonnontuotteet. Tai opetellaan hyödyntämään ja markkinoimaan. Auttaisiko arvostuksen kohottamisessa ja tiestön kunnossapidossa se, että esimerkiksi puun myyntitulosta maksettavasta verosta edes osa jäisi siihen kuntaan, mistä puut on hakattu?
Tavoite on, että kehittäisimme luontoon tukeutuvia terveys- ja hyvinvointipalveluja lisäämällä asiakkaiden valinnanvapautta ja palvelutuotannon tunnettuutta hyödyntämällä hankintojen laatukriteerejä ja kokeilutoimintaa. Kaiken kaikkiaan luontoon perustuvaa matkailua tulisi kehittää entisestään määrätietoisesti. Maaseutumatkailuseminaarin yhtenä teemana oli maiseman tarinat. Otetaan ne tämän kesän keräilykohteiksi ja lisäksi satokausikalenteriin!
Osaamista on vahvistettava monella saralla. Onneksi meillä Ylöjärvellä on yhdistyksiä apuna ja tukena. Avustusten haku on muuten juuri parhaillaan käynnissä!
Tampereen kaupunkiseutu tavoittelee ’urbaaneja keskittymiä’. Kaupunkimaisen elinpiirin rinnalla monet ympäristötekijät, tuotantomenetelmät, riskienhallinta ja ihmisten asumismieltymykset tukevat maaseudun vetovoimaisena säilymistä. Huomio kiinnittyy raaka-aineiden käytön tehokkuuteen, saavutettavuuteen, lähipalveluihin, sujuvaan arkeen ja kehittyvään kirkonkylään. Tässä meillä on mahdollisuuksien avaimet, sillä luontoon perustuvan toiminnan ja luontolähtöisten palveluiden kysyntä kasvaa. Tälläkin hetkellä.