Luottamus on tämän ajan muotisana. Jos sen laittaa hakusanaksi, ensimmäiset ehdotukset koskevat parisuhdetta. Ymmärrettävistä syistä. Luottamus ansaitaan, luottamusta voi osoittaa, luottamuksen voi menettää ja luottamus voi horjua. Luottamusta voi myös käyttää väärin.

Ihmiset ovat useimmiten hyväuskoisia ja rehellisiä. Mutta meitä huijataan monin tavoin. Vanha totuus, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa muutetaan nykytekniikalla kuulumaan, että yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Onneksi meillä vietetään mediataitoviikkoa, jotta koululaisille opetetaan medianlukutaitoja.

Pankkikortilla voi tätä nykyä maksaa niinkin, että vie maksukortin vain lähelle lukijaa, jolloin tiliä veloitetaan. En usko, etteikö joku keksi käyttää tätäkin toimintoa väärin. Luotan siihen, että väärinkäytöksiin puututaan ja että harhaklikkaukset tulevat mahdottomiksi.

Sote-veteraanit ovat pitkään valmistelleet meille uutta toimintatapaa. Luotan siihen, että nykyistä joustavampi malli löydetään yhteisellä tahdolla. Haluaisin luottaa myös siihen, että alueiden tehtävät, päätöksenteko- ja rahoitusjärjestelmät löytävät säädyllisen ratkaisun pikimmiten. Luotan siihen, että joku jaksaa hoitaa meikäläisenkin, kun tahti tästä hiipuu.

Suomen kilpailukyky on saatava nopeasti nousuun ja sitä hidastavat tai rajoittavat tekijät kiireesti korjattua. Aloitetaan vaikka teistä ja tietoliikenneyhteyksistä. Huonokuntoiset tiet, kehno talvikunnossapito ja painorajoitetut sillat vaikeuttavat arkea ja pidentävät matka-aikoja. Samaan ehkä vetoavat myös sähkön ja maakaasun siirtäjät – korjausvelkaa on kertynyt melko mukavasti. Onko meillä siis rakennettavana Suomi toiseen kertaan? Asuntoja olisi riittävästi, mutta ’väärissä’ paikoissa? Tiet ja sillat saatiin kyllä tehtyä, muttei pidettyä liikennöitävässä kunnossa? Kuka keksii kaupungistumisen huumalle vastalääkkeen?

Tämän superkevään aikana vaaditaan rautaista luottamusta päätöksentekijöihin. Päädymmekö lopulta korotettuihin arvonlisäveroihin? Entä miten selitetään Suomen turvallisuuspoliittinen linja? Onko pakko kutsua vieraita kylään, jollei halua? Luotan siihen, että Suomi säilyttää maineensa puolueettomana ja rauhaa turvaavana kansakuntana.

Yhteishaussa on meneillään vilkas ajanjakso. Viisitoistakesäisen olisi nyt tiedettävä, mihin tähtää ja mitä haluaa. Ei auta muu, kuin luottaa siihen, että asioilla on tapana järjestyä.

-Enhän minäkään vielä tiedä, mikä minusta tulee isona!